Valmiiks Ajateltua !!
Kiikkutuolissa tulee usein istahdettua sellaisessa tunne myrskyjen kuohussa, miettien mitä jonnin joutavimpia asioita pitkinä talvi-iltoina, muorin pyörähdellessä marttailloissa tai milloin missäkin tupperin kutsuissa tai naapurin eukkojen kanssa kudin puikot kuumina sukkien ja tumppujen malleja kopioiten toisiltaan. Tässä yhtenä iltana mietin mitä sitä sais aikaas kun tuota vertakin jo istuessa oli tullu pumpattua useampi litra ihan turhaan kehossa. Kiikkutuoli kitisi siihen malliin piti jottai sillekin tehä jotain taivaallista ei Rutkale meiän kolli viihtyny kauaa vieresä vaan meni pöyälle makkaamaan ja ettimään parempaa tekemistä. Katoin jotta siinä on kissa nostettu pöyälle ja eukko kohta marmattaa. Siitä synty itea. Jotta mikä kumma sanonta sekin on Nostamma kissan pöydälle. Siitä alkoi uusi osio Valmiiks Ajateltua!
Meiän mutsi
Meidän mutsi vetää hernettä nenään, johtuisko siitä kaikki menee täysin tenään. Eilen osti uuden lattia luutun, siitäkös minä äijä suutun. Pitikös se juuri kirpparilta ostaa, halvalla saiolihan ehkä käytetty vain kymmen ´vuotta kai. Koska halvalla sai.
Totta kai se piti ostaa .Malli on vanha sitä ei voi mihinkään nostaa, Komerossa tuoksuu vanha hiki vaikka ei oo ees ihan missään liki.
Mutsi tekee mitä ite tahtoo, vierestä katsoo kieroon, haavoihin kun kerkii hieroo suolaa.. Kaikesta menneestä muistuttaa, jos pikku virheitä tehny aina siitä kuulla saan, muutama lista ehkä väärässä kulmassa, liiterissä muutamassa laudassa irvistys aika julmassa, puhumattakaan katosta saunan joka hiukan vuotaa, saimmehan suihkun samalla kertaa. Vuotaa hiukan vähän ja vajaaksi jäi. Nyt se tosiaan suihkun lailla vuotaa.
Mutsi on muuten loisto tyyppi. Kaikkea osaa, taitaa, ylleesä mitä tekee aina on sillä jotain laitaa. Kutoa taitaa monenlaista sukkaa niihin kirjailee kaikenlaista kukkaa. Pipoista ei päätä palele, Kunhan lunta ei niille valele. Mutsin ruoka tuskin paranee, monta vuotta jo koirakin jättänyt murot syömättä.
Ainoa mikä maittaa, mutsi sille ainoastaan laittaa, omaa herkkua. Meiän mutsia anneta mihkään. Meillä on ja taatusti pyssyy. Samaan syssyyn voi laittaa pari jonoon, mutsia silti ei voi vaihtaa, turha on totuutta kaihtaa,mielummin ukko vaihtaa.
Rakkauven huumaa!
Rakkauden huumaa, tulikuuma, hullaannuttavaa,
mansikoitten läpitunkemaa, sinistä punaista, lehti vihreää.
Hyvän makuista, varpaan välistä kutisevaa.
Äiti ei tykännyt kengät piilotti, sukkiin tehtiin reikiä, juoksin
unohtamatta sinua, varpaiden paleltumatta, rakkauven polttaessa
sisuksia.
Rakkauden tulet loimuaa voimakkaana, säteillen lämpöään
meihin, vain me kaksi vanhaa, lähes teini iän ylittäneet,
viiskytä vuotta yhdessä olleita. Samoilla puilla poltettuja
Rakkauven liekkejä.
Rakkauven polte kova, aika ei hukannu, elämä vei, monet tuulet takaisin toi,
Raukkauven tunne yhteen meijät vaan loi, nyt lapset huuteloo hohoi, hohoi
Kuuletteko työ, met olemme teiän lapsia vaikka nyt oottekin jo harmaita hapsia.
Koittakaa smmuttaa jo tuo palo, kohta ei oo ees silmissä kummonenkaan kajo,
Mihins sitten veet heitetään kun teiltä sammunu tuo valo ja niin huikee
Raukkauven palo.
Nostamme kissan pöydälle
Ussein mietin miksi katti rukka pittää nostaa pöyälle kun ei kukkaa kuitenkaan tykkää siitä katin touhuista pöyällä. Sellanen rutale kuin meiän Rutkale on mahoton kolli pyörähtelis siinä pöyällä varsinkin sillo kun muori leipoa rötkäyttäis pikkupullia, siihe sitte Rutkale tulis pyörimään taikinan viereen, arkatkaapa pirruuttanne monta karvaa siihen jäis, ois aika viston näkönen kollin turkki, ei naapurin nartut tykkäis tai sitten liikaakin, nytkin jo veka ja Laina . ( se on vekan äitee joka asuu vieressä hiuka kauempana, ei rahaasioita, pieni eläkekin on), puhuvat ruokkomaksuista meiän kollin takia. Tai niinku kerran oltiin naapurin impillä kyläsä ja impi leipo pullaa ja välilä Repan impin kollin kellukkeita siinä pyöritteli ja tokas mitä se meiän Repa tahtoo. Arvaatteko juotiinko lämpimäis sumpit. Päätettiin juua kotona. Siis miksi se katti pitäs nostaaa pöylle, eihän siitä oo kuin vahinkoa, raapii pöyän pinnan ja roisin näköstä siinä retkottamassa selällään tassut ylhäällä. Aatelkaa ajattelijaa pöyälle selälleen kalsareissa retkottamassa, tai älkää ajatelkokaan. Eettisiä kysymyksiä siitä nousee, myös jos katin nostaa tasolle, Minkä rotune, ettei vaan tulis sorsittua jotain toise kustannuksella harrastettua minkäänlaista rasismia. Minkä kokonen ois niinko sopiva kisu pöyällä, pitäskö siellä olla nuori katti vai vanha. Oisko katin hyvä olla uros vai naaras, miten jos se onkin kuohittu. Ollaanko käytetty ulkona enne ettei tuu tortut pöydälle, onko tassut puhtaan. Sekasin tässä menee kun rupee miettimään näitä eettisiä ja muita kymysyksiä. En oikein ossaa aatella miksi se kissan retku pitäs nostaa lattalle (slangi sana. Ripa oli käyny reissulla jossain ja kuullu tuollaisen nime, tuntuu hienommalta laittaa tähän.) Olisin vahvasti sitä mieltä että jätetään katti nostamatta pöyälle, tiiän vekan opettaneen oman rouskun latkimaan tuolilla kahella tassulla seisten latkien kermaa, mutta se onkin veka. Pietään katti lattialla ja jos hiiret hyppii pöydällä niin nostellaan sitten, mutta se onkin oma juttunsa.